Suomi elää historiansa suurinta väestörakenteen muutosta. Syntyvyys on laskenut ennätyksellisen alhaiseksi, ja väestö ikääntyy nopeasti seuraavien vuosikymmenten ajan: vuonna 2070 noin joka kolmas suomalainen on yli 64-vuotias, kun vuonna 2021 osuus oli 23 prosenttia. Kyse ei ole suurten ikäluokkien aiheuttamasta tilapäisestä ilmiöstä – vanhusväestön osuus jää pysyvästi nykyistä korkeammalle tasolle. Tätä kutsumme hopeiseksi siirtymäksi.
Ikääntyminen vaikuttaa kahdesta suunnasta yhtä aikaa. Se supistaa työikäisen väestön määrää – ja samalla kasvattaa terveys- ja hoivapalveluiden tarvetta, erityisesti pitkäaikaishoivassa, asumispalveluissa ja kotihoidossa. Sote-alan ammattilaisia eläköityy nopeammin kuin uusia valmistuu, eikä maahanmuutto riitä paikkaamaan vajetta. Julkisen talouden kestävyysvaje syvenee, kun menot kasvavat ja tulopohja kapenee.
Yhtälö ei ratkea nykyisillä toimintamalleilla. Jos ikäihmisten turvallista kotona asumista ei kyetä tukemaan, palvelutarve vyöryy raskaiden palveluiden ja erikoissairaanhoidon piiriin – ja kapasiteetin loppuessa edessä on palveluiden priorisointi.
Vaihtoehdot ovat toimintamallien uudistaminen ja teknologia – tai priorisointi kapasiteetin loppuessa.
Ikääntyvä yhteiskunta on valtava markkina uusille palveluille, teknologioille ja toimintamalleille – ja Suomi on väestörakenteensa vuoksi edelläkävijän paikalla. Organisaatiot, jotka uudistavat toimintaansa nyt, eivät vain selviä siirtymästä: ne rakentavat ratkaisuja, joille on kysyntää kaikkialla ikääntyvässä maailmassa. Se vaatii rohkeutta investoida muutokseen ennen kuin pakko sanelee ehdot.
Autamme rakentamaan toimintamallit ja teknologiaratkaisut, joilla hopeisesta siirtymästä selvitään – ja hyödytään.
Ota yhteyttä